Ostoskorisi on tyhjä
Maailmalta
Nimiäiset seitsemäntenä päivänä, riisikakkuja sadantena: vauvan ensimmäiset juhlat
Japanissa vauva saa usein nimensä seitsemäntenä päivänä, ja siksi sen päivän juhlaa kutsutaan myös nimiäisiksi. Juutalaiset pojat saavat heprealaisen nimensä kahdeksantena päivänä, kun taas muut juhlat odottavat kuukauden tai, kuten Koreassa, peräti sataan päivään asti. Jos haluaa juhlia ilman kirkkoa, kannattaa katsoa Norjaan: siellä runsaat 2 000 lasta vuodessa saa ei-uskonnollisen nimiäisjuhlan, navnefestin.
Egyptissä sukulaiset hakkaavat huhmarta vauvan vieressä
Hamza Ibrahim Muhammad oli seitsemän päivän ikäinen, kun sukulaiset kokoontuivat perheen kotiin Mansouran lähelle. Mansoura on kaupunki Niilin suistossa. Vanhemmat olivat harkinneet juhlan perumista, mutta suku päätti pitää kiinni perinteestä, varsinkin Hamzan vaikean alun jälkeen: hänellä oli ollut keltaisuutta ja hengitysvaikeuksia.
Yksi sukulaisista kulki kulkueen kärjessä ja hakkasi huhmarta survimella. Hamzan äiti Israa Saad Diab astui rituaalisen uhrilahjan ja kuumien hiilten yli, ja vieraat joivat moghatia, kallista yrttijuomaa, jonka on tarkoitus lisätä imettävien naisten maidontuotantoa. Hamza nukkui koko juhlan ajan, kertoi yhdysvaltalainen radioverkko NPR heinäkuussa 2011.
Juhlan nimi on sebou’, joka tarkoittaa ’seitsemättä’. NPR:n mukaan sen vauvan juhliminen, joka on selvinnyt ensimmäisistä seitsemästä elinpäivästään, on tuhansia vuosia vanha egyptiläinen tapa, ja sebou’ oli alun perin nimiäisjuhla. Sillä on pakanalliset juuret, mutta sekä muslimit että kristityt ovat omaksuneet sen.
Egyptiläinen uutissivusto Egyptian Streets kuvaa, miten juhla yleensä etenee, niin tytöillä kuin pojilla ja sekä muslimi- että koptiperheissä. Vauva asetetaan seulaan. Ennen seula seisoi korkealla pöydällä, ja sen vieressä oli pojille perinteinen kannu ja tytöille saviruukkuja, mutta nykyään seula lapsineen lasketaan lattialle.
Iäkkäät sukulaiset, useimmiten isoäiti, hakkaavat kuparisia huhmaria ja lausuvat vauvalle käskyjä totella vanhempiaan. Naiset polttavat suitsukkeita ja astuvat seulan yli seitsemän askelta, joiden sanotaan pitävän pahan silmän loitolla, ja toistavat: ”ensimmäinen askel Jumalan nimeen, toinen Jumalan nimeen, ...”
Kaikelle tälle melulle seitsemän päivän ikäisen vauvan ympärillä on useita selityksiä. NPR kirjoittaa, että kovien äänten on tarkoitus kasvattaa vauvan luonnetta ja tehdä lapsesta rohkea. Egyptian Streets kertoo yhdestä teoriasta, miksi juuri seitsemäs päivä: muinaisten egyptiläisten kerrotaan uskoneen, että vastasyntyneen kuulo alkaa kehittyä silloin. ”Itse rituaalissa on kyse siitä, että vastasyntynyttä neuvotaan torjumaan pahoja henkiä, että sitä vahvistetaan ja että sille annetaan, tiedäthän, sisua ja elämänhalua”, Kairon amerikkalaisen yliopiston (American University in Cairo) antropologi Hania Sholkamy sanoi NPR:lle.
Aqiqassa hiukset ajetaan ja punnitaan hopeaa vastaan
Viime aikoina Egyptin muslimit ovat alkaneet juhlia vastasyntynyttä aqiqalla, islamilaisella riitillä, kirjoittaa Egyptian Streets. Sekin pidetään seitsemäntenä päivänä: lammas uhrataan, ja liha jaetaan ystävien, sukulaisten ja apua tarvitsevien kesken.
Indonesialainen uutissivusto detik selittää tapaa hadithilla, joka on yksi profeetta Muhammadin kerrotuista sanonnoista. Sen mukaan poika on ”pantattuna” aqiqaansa, eli seitsemäntenä päivänä teurastettavaan eläimeen, ja samana päivänä hän saa nimensä ja hänen hiuksensa ajetaan. Toisen sivustolla lainatun hadithin mukaan pojan puolesta teurastetaan kaksi vuohta ja tytön puolesta yksi. Sivuston luettelemiin ehtoihin kuuluu, että hiukset punnitaan hopeaa vastaan ja niiden arvo annetaan köyhille.
Jordanian fatwavirastolta, joka vastaa kansalaisten islamilaista lakia koskeviin kysymyksiin, kysyttiin, pitäisikö vastasyntyneen tytön hiukset ajaa vai vain leikata lyhyiksi. Vastauksen mukaan ajaminen on sunna eli suositeltavaa niin pojille kuin tytöille. Hiukset tulee poistaa partaveitsellä, ei saksilla. Jos pelkää satuttavansa vauvaa, voi pyytää kokeneen henkilön tekemään sen tai leikata hiukset mahdollisimman lyhyiksi sähkökäyttöisellä hiustenleikkurilla.
Viraston siteeraamien oppineiden mukaan hiusten paino tulisi antaa kultana hyväntekeväisyyteen. Kertomus, jonka fatwa esittää perusteeksi, koskee profeetan tytärtä Fatimaa, joka punnitsi neljän lapsen hiukset ja antoi saman painon hopeana.
Japanin nimiäiset antavat nimelle paikan kodissa
Japanissa seitsemännen päivän juhla kirjoitetaan お七夜, merkeillä ’seitsemän’ ja ’yö’. Japanilaisen Meiji-yhtiön vauvaperhesivuston mukaan vauva saa usein nimensä tuona päivänä, joten juhlaa kutsutaan myös nimellä 命名式 ’nimiäiset’. Perheen läheisimmät kutsutaan kuulemaan nimi.
Nimi kirjoitetaan nimiarkille, 命名書. Muodollinen tapa on taittaa japanilainen paperiarkki kolmeen osaan ja kirjoittaa vauvan nimi keskelle, isän nimi ja vauvan sukulaisuussuhde häneen oikeaan yläkulmaan sekä syntymäaika vasempaan alakulmaan.
Arkki asetetaan kodin alttarin, shintolaisen tai buddhalaisen, viereen tai huoneen seinäsyvennykseen. Jos alttaria ei ole, riittää, että nimi ja syntymäaika kirjoitetaan kalligrafiapaperille. Sen voi sitten nostaa hyllylle tai kiinnittää seinälle vauvan sängyn pääpuoleen.
Juutalaiset pojat saavat nimensä kahdeksantena päivänä
Juutalaisessa perinteessä poika saa juutalaisen nimensä vasta ympärileikkauksen, bris milah -toimituksen, jälkeen kahdeksantena päivänä. Syntymäpäivä lasketaan ensimmäiseksi päiväksi, joten tiistai-iltapäivänä syntyneen pojan bris pidetään seuraavana tiistaina, kirjoittaa juutalainen voittoa tavoittelematon järjestö Aish. Toimitusta lykätään, jos vauvalla on keltaisuutta tai jokin muu terveysriski.
Tapana on, ettei kukaan kuule nimeä ennen kuin lapsi on virallisesti saanut sen. Ympärileikkauksen aikana vauvaa pitelee sandek, usein isoisä tai arvostettu rabbi, ja Aish kutsuu tehtävää suurimmaksi kunniaksi. Siunaukset lausuva henkilö ilmoittaa sitten nimen, ja sen jälkeen nautitaan juhla-ateria. Tyttö saa nimensä Tooran julkisen lukemisen yhteydessä, eikä hänen juhlaansa tarvitse pitää heti syntymän jälkeen.
Kuukauden kuluttua japanilaiset perheet käyvät pyhäkössä
Japanissa perhe menee vauvan ollessa noin kuukauden ikäinen paikallisen suojelusjumaluuden pyhäkköön rukoilemaan lapsen tulevaa terveyttä ja onnea. Käyntiä kutsutaan nimellä お宮参り, ja Meijin mukaan se tehdään pojilla noin 31. päivänä ja tytöillä 32. päivänä, joskin tapa vaihtelee alueittain. Sivusto neuvoo, ettei päivämäärän suhteen kannata olla liian tarkka. Sen sijaan perhe voi valita päivän, jolloin isä on vapaalla töistä ja vauva hyvällä tuulella.
Kuukausi on raja myös juutalaisessa perinteessä. Esikoispoika, joka täyttää tietyt ehdot, lunastetaan Pidyon HaBen -nimisessä seremoniassa aikaisintaan 31. päivänä viiden hopeasekelin arvoa vastaavalla summalla, kertoo Aish. Yhdysvalloissa käytetään joskus viittä Liberty-hopeadollaria. Tytöille seremoniaa ei järjestetä.
Neljä kuukautta hakkoilla, sata päivää Koreassa
Hakka-perinteessä sekä poikia että tyttöjä juhlitaan neljän kuukauden iässä, kertoo Taiwanin opetusministeriön hakka-sanakirja. Äidinäiti hankkii vauvalle vaatteet päästä varpaisiin, kuten myös kuukauden juhlaan ja ensimmäiseen syntymäpäivään.
Ennen päivään kuului 收涎 ’kuolan kerääminen’. Keksejä pujotettiin punaiseen puuvillalankaan ja ripustettiin vauvan kaulaan, aina parillinen määrä: 12, 24 tai 36. Äiti kantoi vauvaa sukulaisten ja naapureiden luona.
Tarkoituksella valittiin vanhempi ihminen, joka pyyhkäisi keksillä vauvan suuta niin, että keksi imi syljen, toivoen että lapsi eläisi yhtä vanhaksi. Uskottiin, että kuolaaminen sen jälkeen loppuisi. Sanakirjassa on valokuva, jossa iäkäs ihminen tekee näin. Se on otettu Neipussa vuonna 1981, kun pariskunta juhli tyttärensä kolmannen pojan täyttämiä neljää kuukautta.
Koreassa juhlitaan baegilia, vauvan sadatta päivää. Kukaan ei tiedä tarkalleen, milloin tapa sai alkunsa, kirjoittaa Koreassa ilmestyvä englanninkielinen aikakauslehti Gwangju News, sillä se kehittyi vähitellen kansanperinteenä eikä säilyneistä asiakirjoista käy ilmi milloin. Imeväiskuolleisuus oli Koreassa erittäin korkea 1900-luvun puoliväliin asti, ja sitä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi sadannesta päivästä tuli juhla, lehti kirjoittaa.
Syntymän jälkeen perheet ripustivat talon ulkopuolelle pyhän olkiköyden, geumjulin, pitämään kutsumattomat vieraat loitolla, koska nämä saattoivat tuoda mukanaan tauteja tai pahoja henkiä. Sadannen päivän juhlassa tarjottiin baekseolgia: höyrytettyjä valkoisia riisikakkuja. Tavu baek voi tarkoittaa sekä ’valkoista’ että ’sataa’, ja kakkuun liittyy toive siitä, että lapsi eläisi sata vuotta.
Riisikakkuja jaettiin sukulaisille ja naapureille sekä myös ihmisille, joita ei ollut kutsuttu. Tavoitteena oli sata vastaanottajaa, mutta sillä, saavutettiinko luku todella, ei ollut merkitystä, Gwangju News kirjoittaa, sillä ele itsessään riitti. Vauvan hiukset leikattiin usein tuona päivänä ensimmäistä kertaa, mitä ei enää säännöllisesti tehdä.
Nykyään, kun imeväiskuolleisuus on alhainen, ensimmäinen syntymäpäivä on vienyt suuren osan huomiosta, lehti kirjoittaa. Useimmat perheet juhlivat silti baegilia, ja monet ottavat muutaman valokuvan kotona tai valokuvaamossa ja nauttivat sitten yksinkertaisen aterian ja riisikakkuja perheen kesken.
Japanissa お食い初め ’ensimmäinen ateria’ pidetään, kun vauva on 100–120 päivän ikäinen, ja siihen liittyy toive, ettei lapsen koskaan tarvitsisi olla ilman ruokaa. Meiji mainitsee punaisen riisin ja grillatun kalan, jonka pää ja pyrstö on jätetty paikalleen.
Pohjoismaissa kirkon kanssa tai ilman
Ruotsissa Ruotsin kirkon kasteiden määrä vastasi noin 40 prosenttia syntyneistä sekä vuonna 2018 että 2019, kertoo ruotsalainen yleisradioyhtiö SVT kirkon tilastoihin viitaten. Pandemiavuonna 2020 osuus laski 27,5 prosenttiin, ja vuosina 2022 ja 2023 se oli jälleen noin 40 prosenttia. ”Ennen pandemiaa oli hyvin harvinaista, että meillä kastettiin sisaruksia samaan aikaan”, sanoi Tukholman Enskede-Årstan seurakunnan kirkkoherra Marie Rehnstam SVT:lle.
Norjalainen järjestö Human-Etisk Forbund on vuodesta 1988 tarjonnut navnefestiä, ei-uskonnollista juhlaa, joka pidetään, kun lapsi saa nimen, kertoo norjalainen tietosanakirja Store norske leksikon. Juhla järjestetään useammalle lapselle kerralla kaupungintalolla, kulttuuritalossa tai vastaavassa paikassa, ja ohjelmassa on puhe sekä esityksiä, kuten musiikkia ja runonlausuntaa. Vanhemmat ja lapsi saavat nimitaulun. Norjassa juhlitaan navnefestillä runsasta 2 000 lasta vuodessa.
Suomessa kaste toimitetaan useimmiten kahden–kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, kertoo Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Kasteessa pappi pyytää vanhempia sanomaan valitsemansa nimen, ja sen jälkeen pappi merkitsee nimen kirkonkirjoihin ja väestötietojärjestelmään. Nimi on ilmoitettava Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.
Nimiarkista syntymäjulisteeseen
Japanilainen nimiarkki voi riippua seinällä vauvan sängyn pääpuolessa, ja norjalaisessa navnefestissä perhe saa nimitaulun. Lovely Baby Print tekee syntymäjulisteita, joissa vauva on piirretty täsmälleen syntymäpituisena, mittakaavassa 1:1, ja joissa on nimi, päivämäärä, kellonaika, paino ja pituus. Suunnittelet oman syntymäjulisteesi sivustolla, ja Lovely Baby Print painaa sen. Se voi olla ristiäislahja tai nimiäislahja, ja vuosien päästä lapsi voi asettua sen viereen ja nähdä, kuinka pieni hän joskus oli.
Ristiäislahja ja nimiäislahja Lovely Baby Printiltä
Työkalu aukeaa heti. Voit muuttaa kaikkea ennen tilaamista.
Lähteet
- Meiji (u.å.). 赤ちゃん歳時記リスト. ほほえみクラブ 育児応援サイト, Meiji Co., Ltd. Hämtad 13 november 2026. https://www.meiji.co.jp/smartphone/baby/club/category/study/infant_record/st_infant_record154.php
- Lev, Dov (u.å.). Jewish Laws and Traditions after Birth. Aish. Hämtad 13 november 2026. https://aish.com/20-infancy-2/
- Dooley, Diane (2026). Korea's 100-Day Celebration: The Baegil. Gwangju News. https://gwangjunewsgic.com/history-tradition/koreas-100-day-celebration-the-baegil/
- Dybdahl, Audun (2024). Navnefest. Store norske leksikon. https://snl.no/navnefest
- Nelson, Soraya Sarhaddi (2011). At 7 Days, Egyptian Babies Mark First Rite Of Passage. NPR, publicerad via KUNC. https://www.kunc.org/npr-news/2011-07-29/at-7-days-egyptian-babies-mark-first-rite-of-passage
- Rafik, Farah (2022). Al Sebou': Halaatak Bergalatak, and the Egyptian Baby Shower. Egyptian Streets. https://egyptianstreets.com/2022/07/16/al-sebou-halaatak-bergalatak-and-the-egyptian-baby-shower/
- Safitri, Amelia Ghany (2024). Aqiqah: Pengertian, Dalil, dan Syaratnya. detikHikmah. https://www.detik.com/hikmah/khazanah/d-7551232/aqiqah-pengertian-dalil-dan-syaratnya
- General Iftaa' Department, Jordanien (2010). It is Sunnah to Shave the Hair of the Newborn (Male or Female). Fatwa nr 461. https://www.aliftaa.jo/research-fatwa-english/461/-It-is-Sunnah-to-Shave-the-Hair-of-the-Newborn-Male-or-Female
- 劉淑貞 (u.å.). 做四個月. Hakka Dictionary, Taiwans utbildningsdepartement. Hämtad 13 november 2026. https://hakkadict.moe.edu.tw/static/resource/禮俗/110_029_做四個月.pdf
- Mellbert, Annie och Sima, Lotta (2024). Andelen dop på väg tillbaka till samma nivå som innan pandemin. SVT Nyheter. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/andelen-dop-pa-vag-tillbaka-till-samma-niva-som-innan-pandemin
- Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland (u.å.). Ristiäiset – lapsen ensimmäinen juhla. Hämtad 13 november 2026. https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/ristiaiset/